Kun perustin tämän blogin vuonna 2017, tarvitsin kotipaikan kirjoituksille, jotka olisivat muuten kadonneet bittiavaruuteen. Ei ollut muuta aikomusta kuin perustaa varasto.
Pikkuhiljaa aloin kuitenkin kirjoitella itseäni kiinnostavista aiheista, kuten sisällöistä, markkinoinnista, runoista, kirjoittamisesta – ja pari partabloggausta.
Partajutut olivat alunperin pieni kesälomaprojekti vuosimallia 2018. Ajattelin, että naamakarvat on kuitattu sillä, että kirjoitan kasvatus- ja hoitovinkit (sisältömarkkinoinnin oppien mukaisesti). Ja se on sitten siinä.
Sitten kului pari vuotta. Vaihdoin duunia ja siinä yhteydessä mietin, mitä teen tämän blogin kanssa: Pistänkö hyllylle vai jatkanko? Minua ei enää huvittanut kirjoittaa vain omaksi ja kavereiden iloksi. Halusin lisää lukijoita, jotta homma pysyisi mielenkiintoisena.
Blogin analytiikasta bongasin, että parta-artikkelit tuovat lähes kaiken liikenteen. Kun tutkin netin tarjontaa, huomasin, että parta ei ollut aiheena kovin kilpailtu.
Tajusin, että tässä voisi olla niche, jossa on mahdollista kisata tasaveroisesti tunnettujen brändien kanssa. Päätin panostaa tosissani hakukoneoptimointiin, koska sen avulla voisin saada lisää liikennettä ilmaiseksi. Ainoa investointi olisi oma aika.
No, aloin optimoida vanhoja artikkeleita ja kirjoitella uusia avainsanojen perusteella. Google Analytics, Google Search Console ja Ahrefs tulivat siinä hommassa tutuiksi.
Kun aloitin uudella otteella, sivukatseluita oli noin 200 kuukaudessa. Nykyisin niitä on noin 2 000 kuukaudessa. Tästä on helppo laskea, että määrä on kymmenkertaistunut.
Käytännössä tämä blogi on minulle ammatillinen SEO-hiekkalaatikko. Täällä voi testailla juttuja, joita voin hyödyntää sisältömarkkinoinnin strategin hommissa.
Pärjään tässä lajissa mainiosta suurille brändeille ja saiteille, joiden auktoriteetti on ihan toista luokkaa. Mutta se itsekehtusta. Voit itse naputella pari Google-hakua parran kasvatuksesta tai muotoilusta ja tehdä oman arviosi siltä pohjalta.
Vai miten itse löysit tiesi tänne?
Mikko Taivainen